2. Palvelutarpeen arviointi muistisairauden diagnoosin jälkeen
Muistisairausdiagnoosin jälkeen palvelutarpeen arviointi on tärkeä vaihe, jolla varmistetaan, että sairastunut ja hänen läheisensä saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tämä arviointi keskittyy muistisairauden aiheuttamiin haasteisiin, kuten muistitoimintojen heikkenemiseen, arjen turvallisuuden varmistamiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.
“Palvelutarpeen arviointi käynnistyi molempien läheisteni osalta automaattisesti muistisairausdiagnoosin jälkeen. Minuun oltiin yhteydessä ikäihmisten palveluista ja sovittiin aika arviointiin. Olin itse paikalla molemmilla kerroilla ja pystyin kertomaan myös oman näkemykseni asiaan.”
1. Mitä palvelutarpeen arvioinnissa otetaan huomioon?
Muistisairauden vaikutukset arkeen
Miten muistisairaus näkyy henkilön toimintakyvyssä ja päivittäisissä toimissa?
Tarvitseeko sairastunut apua esimerkiksi muistuttamiseen, lääkityksen hallintaan tai kodin turvallisuuden takaamiseen?
Onko henkilöllä vaikeuksia hahmottaa aikaa, paikkaa tai ympäristöään?
Turvallisuus ja kotiympäristö
Onko koti turvallinen ympäristö muistisairaalle?
Esimerkiksi: Liesivahdit, ovihälyttimet, liukuesteet ja GPS-paikantimet voivat parantaa turvallisuutta.
Tarvitaanko kotiin muutostöitä, kuten tartuntakaiteita tai esteettömyyden parantamista?
Omaisen rooli ja jaksaminen
Antaako omainen tai läheinen tukea sairastuneelle?
Kuinka suuri vastuu omaisella on, ja tarvitseeko hän esimerkiksi omaishoidon tukea tai vapaita?
Onko omaisilla riittävästi tietoa muistisairaudesta ja sen etenemisestä?
Sairastuneen yksilölliset tarpeet
Tarvitseeko sairastunut virikkeellistä toimintaa tai sosiaalista tukea, kuten päivätoimintaa?
Onko hänellä erityistarpeita esimerkiksi kommunikoinnin, ravitsemuksen tai liikkumisen suhteen?
“Me saimme palvelutarpeen arvioinnin jälkeen läheisteni kotiin ovivahdin ja toiselle läheiselleni rannekkeen, jota painamalla hän sai pyydettyä apua. Avunpyynnöt ohjautuvat kunnalliselle puolelle. Apuvälineistä meni kuukausimaksu, mutta se oli halvempi kuin, jos ne olisi hankkinut yksityiseltä. Muistisairauksien edetessä apuvälineet olivat todella tarpeellisia. Toinen läheiseni on ovivahdin ansiosta löydetty keskellä yötä ajoissa omalta pihaltaan. Rannekkeen avulla puolestaan saatiin ajoissa apua, kun läheiseni kaatui kotonaan eikä päässyt enää itse ylös.”
2. Kuka tekee arvioinnin?
Palvelutarpeen arvioinnin tekee yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi:
Muistikoordinaattori tai muistihoitaja, jotka ovat erikoistuneet muistisairauksiin.
Sosiaalityöntekijä, joka arvioi myös omaisten tuen tarvetta.
Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua muita asiantuntijoita, kuten fysioterapeutti tai lääkäri.
Muistikoordinaattorit/muistihoitajat ovat erityisen tärkeitä muistisairaan palveluiden suunnittelussa, sillä he ymmärtävät sairauden etenemisen vaikutukset ja voivat suositella juuri oikeita tukitoimia.
3. Miksi palvelutarpeen arviointi on erityisen tärkeä muistisairaalle?
Palvelutarpeen arvioinnin avulla:
Turvataan itsenäinen asuminen niin pitkään kuin mahdollista. Tämä voi tarkoittaa apuvälineiden hankintaa, ateriapalveluiden järjestämistä tai turvapuhelimen asentamista.
Tunnistetaan sairauden eteneminen, jolloin palvelut voidaan sopeuttaa muuttuvaan tilanteeseen.
Tuetaan omaisia, jotka usein kantavat suuren vastuun muistisairaan hoidosta.
Varmistetaan kokonaisvaltainen tuki, johon voivat kuulua esimerkiksi kotihoidon palvelut, päivätoiminta ja taloudellinen tuki, kuten eläkkeensaajan hoitotuki.
“Hommasimme palvelutarpeen arvioinnissa myös ateriapalvelun. Se ei meidän tapauksessamme toiminut, koska se oli muistisairaille liian iso muutos omaan arkeen. Ruuat jäivät syömättä eivätkä ne tuntuneet maistuvan. Palasimme siihen, että tilasin heille netistä mm. valmisruokia, joita he suostuivat syömään. Toinen heistä osasi vielä lämmittää ruuan mikrossa.”
4. Mitä palveluita voi sisältyä arvioinnin jälkeen tehtävään suunnitelmaan?
Arvioinnin perusteella laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma, joka voi sisältää esimerkiksi seuraavia tukimuotoja:
Apuvälineet ja turvallisuusratkaisut
GPS-paikannin, liesivahti, turvapuhelin, ovihälyttimet ja muut arkea helpottavat laitteet.
Palvelut ja tuki
Ateriapalvelut, kuljetuspalvelut ja siivouspalvelut.
Päivätoiminta, joka tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta ja aktiviteetteja muistisairaalle.
Kotihoidon käynnit tarvittaessa.
Taloudellinen tuki
Eläkkeensaajan hoitotuki (Kela) muistisairauden aiheuttamiin lisäkuluihin.
Kotitalousvähennys yksityisten palvelujen hankintaan.
Omaishoidon tuki
Rahallinen korvaus ja vapaat omaishoitajalle, joka hoitaa sairastunutta kotona.
“Palvelutarpeen arvioinnissa saimme ohjeet eläkkeensaajan hoitotuen ja omaishoidon tuen hakemiseen Kelalta. Eläkkeensaajan hoitotuki oli itselleni ihan uusi asia”.
5. Mitä omaisen kannattaa tehdä arviointivaiheessa?
Omaisen kannattaa valmistautua palvelutarpeen arviointiin huolella:
Kirjaa ylös muistisairaan arkisia haasteita ja turvallisuusriskejä.
Kerro rehellisesti myös omasta jaksamisestasi ja tukitarpeistasi.
Selvitä etukäteen, millaisia palveluja ja tukimuotoja kunnassasi/hyvinvointialueellasi on tarjolla.
Keskustele avoimesti sairastuneen kanssa hänen toiveistaan ja tarpeistaan, jos se on mahdollista.
Yhteenveto
Palvelutarpeen arviointi on erityisen tärkeä muistisairausdiagnoosin jälkeen, sillä se auttaa suunnittelemaan sairauden etenemiseen sopivat tukitoimet. Arvioinnin kautta varmistetaan, että sairastunut voi asua turvallisesti ja itsenäisesti mahdollisimman pitkään, ja että omaiset saavat riittävästi tukea. Muistikoordinaattorit ja sosiaalitoimen työntekijät ovat tärkeitä kumppaneita tässä prosessissa, ja arvioinnin pohjalta laadittu palvelusuunnitelma toimii tukipilarina muistisairaan ja hänen omaistensa arjessa.